Jep, taas on puuta-heinää-paskaa jauhettu ihmisistä selän takana, myös minusta. Kumma juttu, että sitä tehdään oikein urakalla varsinkin harrastuspiireissä. Varsinkin kun on kyse eläinharrastuksista. Sieltä löytyy oikea epärehellisten, raukkamaisten ja typerien ihmisten runsaudensarvi, ainakin täällä päin. Eläinten hyvinvoinnista (joka tietenkin on tärkeää) toki saarnataan sädekehä pään päällä kimmeltäen, mutta ihmisten kohtelu onkin sitten ihan toinen juttu. Tekopyhää? Sitäpä juuri.

Jos jollakin on asiallista sanottavaa jollekin ihmiselle, rehellinen ja fiksu tapa on mennä suoraan sen ihmisen luokse, jota asia koskee, ja jutella hänen kanssaan asiasta omalla nimellä, kasvotusten. Sillä tavallahan väärinkäsitykset yms. selviävät kaikkein helpoimmin ja reilulla tavalla.

Mutta ei. Ei vaan näytä onnistuvan. Sen sijaan yleisenä toimintatapana on sivuuttaa täysin se ihminen, jota asia oikeasti koskee, ja mennä suoltamaan sitä puuta-heinää-paskaa jollekin kolmannelle, neljännelle, viidennelle jne. taholle. Sehän on selvääkin selvempi merkki siitä, että valittajalla ei tosiaankaan ole puhtaita jauhoja pussissaan. Kun valittaa asioista ja nimeltä mainituista henkilöistä niin, ettei itse paljasta henkilöllisyyttään, voi suoltaa ihan mitä tahansa roskaa. Kukaan ei väitä vastaan, koska valittamisen kohteelta ei edes kysytä. Silloin on valittajalla takuulla oma lehmä ojassa, ja kertomusta väritetään omien tavoitteiden mukaisesti. Sitten kun se henkilö, josta on valitettu, joutuu valitusten takia jonkun kolmannen, neljännen jne. tahon syyniin, niin hänestä on jo nimettömän valittajan valheiden takia syntynyt tietynlainen ensivaikutelma, jota on vaikeaa enää muuttaa. Kun valittaja pysyttelee itse nimettömänä ja puhuu paskaa, hän asettaa hyökkäyksensä kohteen jo valmiiksi niin epäedulliseen ja epäreiluun asemaan, ettei kohteelle jää enää mitään muita mahdollisuuksia selvittää asiaa kuin yrittää raivokkaasti puolustautua altavastaajan asemastaan. Reilua? Ei. Rehellistä? Fiksua? Asiallista? Järkevää? Ei todellakaan.

Tätä siis tapahtuu aivan valtavissa määrin eläinharrastusmaailmassa. Varsinkin kun on kyse hevosista. Itse asiassa sitä tapahtuu varmasti kaikkialla, missä liikkuu ihmisiä enemmän kuin yksi. Räikeää kiusaamista, solvaamista, herjaamista, kunnianloukkauksia. Eikä sitä edes katsota pahalla, koska muulla tavoin nämä tyypit eivät osaa toimia; sitä pidetään normaalina käytäntönä.

Onkohan heillä mitään tietoa siitä, että paskan levittäminen jonkun selän takana on itse asiassa rikos?

Harrastuspiireissä pyörimisen pitäisi käsittääkseni olla mukavaa ja rentouttavaa. Just joo. Itse käyn harrastamassa niin, että teen vain omat hommani ja olen mahdollisimman vähän tekemisissä kenenkään kanssa. Moikkaan, jos joku moikkaa, vastaan, jos joku sanoo jotain. Jos ei itse halua osallistua ryhmätyperyyksiin ja jos haluaa edes yrittää säästyä ihmisten silmätikuksi joutumiselta, on pakko koettaa olla niin kuin ei olisikaan.

Mutta eihän sekään tietenkään toimi, kun vastassa on sakkia, joka rakastaa silmätikuksi ottamista. Jos ei mitään varsinaista syytä selän takana puhumiseen löydy, niin sitten niitä keksitään. Eikä niitä ole vaikeaa keksiä, kun porukka on aivan uskomattoman epärehellistä, lapsellista ja suvaitsevuudessaan (eli suvaitsemattomuudessaan) sisäsiittoista.

Niin ja sitten on lisäksi tietysti niitä, jotka puhuvat paskaa aivan silkkaa tyhmyyttään. He luulevat tietävänsä jostakin ihmisestä jotain, vaikka eivät todellisuudessa tiedä yhtään mitään vaan suoltavat omia vääriä käsityksiään ihan niin kuin ne olisivat totta. Ja siinäpä sitä onkin sitten taas mehevää selän takana puhuttavaa niille kaikille muille, jotka yksinkertaisesti rakastavat ihmisten mollaamista ja syyttömien maineen pilaamista. Olipa taustalla sitten kateus, idiootin älykkyysosamäärä, yleinen veemäisyys tai mikä milloinkin.

Edes harrastuspaikan vaihtaminen ei auta, kokeiltu on. Sama meno joka paikassa. Ja kaikkein hauskinta on, että nämä harrastusseurat määrittelevät itsensä virallisesti "reiluiksi", "ystävällisiksi" ja "avoimiksi". Siis ihan totta, nuo määritelmät kirjataan oikein kokouksissa toimintasuunnitelmiin ja sen sellaisiin, vaikka monet harrastusyrittäjät, seurojen hallitusten jäsenet yms. ovat koko selkäänpuukottajajoukon ylintä aatelia. Ja sitten vielä ihmetellään, miksei talkoohommiin riitä innokkaita osallistujia... Sellaisille tyypeille fiksujenkin ihmisten on siis pakko antaa rahansa, jos ylipäätään haluamme harrastaa. Kilpailua ei täällä päin juurikaan ole, joten yrittäjät ja seurojen edustajat voivat tehdä ihan mitä haluavat. Siihen sakkiin kun vielä lisätään itse harrastajista ne, jotka innolla osallistuvat paskan levittämiseen - eli suurin osa harrastajajoukosta - niin ah tätä harrastamisen iloa.

Ihminen on tämän maailman kaikista eläimistä se typerin, epärehellisin, naurettavin, pikkumaisin, paskamaisin ja turhin.

Olen huomannut, että ärsytän monia suunnattomasti. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että jos minulla on jotain asiaa, puhun rehellisesti ja suoraan päin naamaa. Suurin osa ihmisistä ei kykene suvaitsemaan sellaista lainkaan, koska nykyään normina on puhua epärehellisesti puuta-heinää-paskaa selän takana. Jostain käsittämättömästä syystä se on paljon, paljon hyväksyttävämpää kuin asioiden sanominen suoraan. Myöskään sitä ei suvaita, että joku ajattelee itse ja on asioista eri mieltä kuin enemmistö. Toisin sanoen suurin osa ihmisistä on valehtelevia, lapsellisia, raukkamaisia ja yksinkertaisia tolloja.

Yritän parhaani mukaan vältellä ihmiskontakteja, koska kaikenlainen epärehellisyys ja typeryys saavat minut raivon valtaan. Valitettavasti silloin tällöin on pakko olla tekemisissä joidenkin kanssa, ja vaikka heidän joukossaan on toki ollut muutamia suht järkeviäkin yksilöitä, suurin osa on ollut juuri noita massan mukana aivottomina ajelehtivia kieroja idiootteja. Kun heidän kanssaan on jostakin eri mieltä ja sanoo sen heille suoraan, pääsee välittömästi heidän mustalle listalleen ja tähtirooliin heidän ohjaamaansa "Et usko mitä se sanoi/ teki!" -näytelmään, jolla ei yleensä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja jota esitetään aina nimenomaan selän takana. Toisin sanoen koskaan ei puhuta suoraan sille, jota asia oikeasti koskee, vaan väritetään asiaa omien motiivien mukaisesti ja puhutaan siitä sitten kaikille muille.

Olen huomannut, että yleensä loanheiton taustalla on a) ihmisen perinpohjainen veemäisyys tai b) ihmisen perinpohjainen tyhmyys. Eli ihminen puhuu puuta-heinää-paskaa toisen selän takana, koska a) hän inhoaa toista milloin mistäkin syystä ja haluaa siksi aiheuttaa toiselle ongelmia tai b) hän ei yksinkertaisesti kykene älyllisesti tajuamaan, mitä kuulee/ näkee, vaan kuvittelee kuulevansa/ näkevänsä jotain ihan muuta ja tekee sitten toisesta näiden omien kuvitelmiensa perusteella ikiomia päätelmiään, joita levittelee innokkaasti jokaiselle, joka vain jaksaa kuunnella.

Minä siis pääsen erittäin usein näiden henkilöiden maalitauluksi ja syntipukiksi, ilmeisesti juuri siitä syystä, että uskallan olla eri mieltä ja kerron asiani rehellisesti ja suoraan. Sen takia minua a) inhotaan ja b) tulkitaan jatkuvasti päin helvettiä. Itselleni ei ole mitään merkitystä sillä, jos joku tollo vihaa minua tai ei muuten vain kykene ymmärtämään minua, mutta siinä vaiheessa menetän hermoni, jos jonkun paskapuheet alkavat aiheuttaa minulle ongelmia ja siten vaikuttaa elämääni. Ja juuri sitähän se loanheitto yleensä saa aikaan.

Onhan se tietenkin tavallaan imartelevaa, että minun sanomiseni ja tekemiseni kiinnostavat niin monia ihmisiä niin kovin paljon. Itse en nimittäin jaksa puhua puuta-heinää-paskaa kenestäkään kenenkään kanssa. Typerien ja epärehellisten ihmisten olemassaolo ja heihin törmääminen synnyttää kuitenkin sen verran usein niin paljon raivoa, että päätin aloittaa tämän blogin. Kyse on siis valehtelevien tollojen aiheuttamien negatiivisten tuntemusten tuulettamisesta ja yleensäkin maailman loputtomalta tuntuvan älyttömyyden ja naurettavuuden ihmettelemisestä. Tuloksena on itsenäisiä mielipiteitä monenlaisista asioista täältä valtavirran ulkopuolelta, vastavirran kuohuista. Täällä matka on mutkainen ja möykkyinen, mutta vielä paljon pahempaa olisi hukkua valtavirtaan.

Minulle on ihan sama, lukeeko tätä blogia koskaan kukaan, enkä halua keskustella näistä kirjoituksista kenenkään kanssa. En mainitse nimiä tai muitakaan tunnusmerkkejä, koska minulla itselläni ei ole mitään tarvetta puhua kenestäkään tietystä henkilöstä selän takana. Kirjoitan nimettömänä, koska saan jo muutenkin osakseni ihan tarpeeksi henkilökohtaista loanheittoa. Vannon, että kaikki tässä blogissa kirjoittamani on totta, koska minulla ei ole mitään tarvetta valehdella eikä miellyttää ketään. Kirjoitan aina suorat sanat, koska sellainen minä olen enkä halua ikinä muunlaiseksi muuttua.